Kansalaisaloitteen eri muodot

Suomen kansalaiset voivat nykyään luoda aloitteita kunta-, valtio- ja EU-tasolla.

Kuntalaisaloite

Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita oman kuntansa sisällä luomalla kuntalaisaloitteen. Kuka tahansa yksittäinen ihminen voi tehdä aloitteen kunnalle, mutta tavallisesti kunnallisvaltuuston ei tarvitse viedä aloitetta eteenpäin. Jos kuntalaisaloitteen on kuitenkin allekirjoittanut vähintään 2 % kunnan asukkaista, niin aloite on otettava kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuusto voi kuitenkin halutessaan hylätä aloitteen.

Kunnallinen kansanäänestys

Kuntalaiset voivat myös vaatia kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä jostakin kuntaa koskevasta asiasta. Kunnalliset kansanäänestykset ovat aina neuvoa-antavia, eli niiden tulos ei sido kunnanvaltuustoa. Vaatimus menee kunnanvaltuuston käsiteltäväksi, jos kansanäänestysaloitteen on allekirjoittanut vähintään 4 % kunnan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista. Valtuusto voi kuitenkin kieltäytyä järjestämästä äänestystä. Laki kunnallisista kansanäänestyksistä tuli voimaan vuonna 1990 ja vuoteen 2016 mennessä kansanäänestyksiä oli järjestetty yhteensä 61 kappaletta.

Kansalaisaloite

Valtakunnallisella tasolla Suomen kansalaiset ovat vuodesta 2012 lähtien voineet tehdä aloitteita myös Suomen eduskunnalle. Tämä aloite tunnetaan yleisesti nimellä kansalaisaloite. Aloite menee eduskunnan käsiteltäväksi, jos sen on allekirjoittanut vähintään 50 000 täysi-ikäistä suomalaista. Eduskunnan täytyy ottaa kansalaisaloite käsiteltäväkseen, mutta sen ei ole pakko hyväksyä sitä. Ensimmäinen Suomessa hyväksytty kansalaisaloite oli aloite tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisestä.

Euroopan unionin kansalaisaloite

Edellisten lisäksi EU-tasolla on vielä olemassa EU:n kansalaisaloite, jolla EU-kansalaiset voivat tehdä Euroopan komissiolle aloitteen uudesta säädöksestä. EU:n kansalaisaloitteen tekeminen on prosessina huomattavasti suomalaisia kansalaisaloitteita haastavampi. Aloitteen saaminen läpi vaatii vähintään miljoonaa täysi-ikäisen EU-kansalaisen allekirjoitusta. Allekirjoituksia ei myöskään voida kerätä pelkästään parista jäsenmaasta, vaan allekirjoitusten määrän tulee vähintään seitsemässä maassa ylittää EU:n määrittelemä maakohtainen vähimmäislukumäärä, joka perustuu maan asukaslukuun. Kesään 2018 mennessä nämä ehdot täyttäneitä aloitteita oli saatu aikaiseksi vasta neljä kappaletta.

Katso myös

• Suora ja edustuksellinen demokratia
• Suomen vaalit

Lähdeluettelo

• Kuntalaki (410/2015). Finlex. < https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410 > Viitattu 30.7.2018.
• Kunnalliset kansanäänestykset. Kuntaliitto. < https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/demokratia-ja-hallinto/demokratia-ja-osallisuus/kuntalaisten-osallistuminen/kunnalliset-kansanaanestykset > Viitattu 30.7.2018.
• M 10/2013 vp. Eduskunta. < https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=m+10/2013 > Viitattu 30.7.2018.
• Kansalaisaloite Suomessa. Väestörekisterikeskus. < https://vrk.fi/kansalaisaloite-suomessa > Viitattu 30.7.2018.
• Kansalaisaloitelaki (12/2012). Finlex. < https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120012 > Viitattu 30.7.2018.
• EU:n kansalaisaloite. Väestörekisterikeskus. < https://vrk.fi/eu-n-kansalaisaloite > Viitattu 30.7.2018.
• Komission vastaanottamat aloitteet. Euroopan komissio. < http://ec.europa.eu/citizens-initiative/public/initiatives/successful > Viitattu 30.7.2018.