Euroopan unionin perussopimukset

Euroopan unionin perussopimukset ovat kaiken Euroopan unionin lainsäädännön perusta, hieman samaan tapaan kuin valtioiden perustuslait. Perussopimuksia on tehty Euroopan unionin ja sen edeltäjien historian aikana kymmeniä, joista viimeisin on vuonna 2009 voimaantullut Lissabonin sopimus. Tässä artikkelissa esitellään tärkeimmät perussopimukset sekä uusien jäsenmaiden liittymissopimukset aikajärjestyksessä.


Euroopan unionin edeltäjän Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimus allekirjoitettiin vuonna 1951 ja se tuli voimaan seuraavan vuoden heinäkuussa. Sopimuksen suunnittelu aloitettiin muutama vuosi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Perustamissopimuksessa kuusi Länsi-Euroopan maata, Ranska, Länsi-Saksa, Italia, Belgia, Luxemburg ja Alankomaat, sopivat yhteismarkkinoiden luomisesta hiilen ja teräksen tuotannolle. Sopimus teki Länsi-Euroopan maista riippuvaisia toistensa hiilen ja teräksen, tuon ajan sodankäynnin tärkeimpien raaka-aineiden, tuotannosta, mikä esti maita ryhtymästä sotaan toisiaan vastaan ja tehosti näiden raaka-aineiden tuotantoa. Sopimus vanhentui virallisesti vuonna 2002.

Rooman sopimukset, eli Euroopan yhteisön (EY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimukset, allekirjoitettiin vuonna 1957 ja ne tulivat voimaan 1. tammikuuta 1958. Niissä sovittiin Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamisesta. Rooman sopimukset allekirjoittivat kaikki Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenmaat. Uusien sopimusten myötä syntyneet talous- ja atomienergiayhteisöt tiivistivät huomattavasti maiden välistä taloudellista yhteistyötä.

Vuonna 1965 hyväksytyssä ja kaksi vuotta myöhemmin voimaantulleessa Brysselin sopimuksessa eli sulautumissopimuksessa sovittiin Euroopan komission ja -neuvoston perustamisesta. Uusien toimielinten tehtävänä oli palvella kaikkia kolmea tähän mennessä luotua Euroopan yhteisöä. Brysselin sopimukset kumottiin vuonna 1999 Amsterdamin sopimuksella.

Tanskan, Irlannin ja Iso-Britannian liittymissopimukset tulivat voimaan vuonna 1973.

Vuonna 1981 voimaan tuli Kreikan liittymissopimus.

Espanjan ja Portugalin liittymissopimukset tulivat voimaan 1986.

Euroopan yhtenäisasiakirja hyväksyttiin vuonna 1986 ja se tuli voimaan seuraavana vuonna. Yhtenäisasiakirjalla lisättiin yhteisön toimielinten valtaa poistamalla jäsenmaiden veto-oikeus neuvostossa, lisättiin Euroopan parlamentin valtaa ja sovittiin yhteisten sisämarkkinoiden perustamisesta seuraavien vuosien aikana.

Vuonna 1992 hyväksyttiin Maastrichtin sopimus, eli sopimus Euroopan unionista, joka tuli voimaan seuraavana vuona. Sopimuksen myötä perustettiin Euroopan unioni sekä Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU), otettiin käyttöön Euroopan unionin kansalaisuus ja lisättiin Euroopan parlamentin oikeuksia.

Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimukset tulivat voimaan vuonna 1995.

Amsterdamin sopimus allekirjoitettiin vuonna 1997 ja se tuli voimaan vuonna 1999. Amsterdamin sopimuksessa tehtiin lukuisia Euroopan unionin toimielimiä ja lainsäädäntöä koskevia uudistuksia. Sopimuksen näkyviä uudistuksia olivat muun muassa ihmisten vapaata liikkuvuutta koskevan Schengenin sopimuksen lisääminen Euroopan unionin lainsäädäntöön (joskin Schengenin ulkopuolella olleet Irlanti ja Britannia saivat erityisluvan olla noudattamatta tätä lakia), parlamentin vallan lisääminen jälleen ja EU:n "ulkoministerin" (virallisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja) viran perusminen.

Vuonna 2001 hyväksytyssä ja 2003 voimaantulleessa Nizzan sopimuksessa valmistauduttiin Euroopan unionin laajenemiseen. Sopimuksessa määriteltiin uudestaan Euroopan komission kokoonpano ja hienosäädettiin neuvoston äänestysjärjestelmää.

Vuonna 2004 tapahtui Euroopan unionin suurin yksittäinen laajeneminen, kun Tsekin, Kyproksen, Viron, Unkarin, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian ja Slovenian liittymissopimukset tulivat voimaan.

Bulgarian ja Romanian liittymissopimukset seurasivat näitä vuonna 2007.

Viimeisin suuri perussopimus, Lissabonin sopimus, allekirjoitettiin vuonna 2007 ja se tuli voimaan joulukuussa 2009. Lissabonin sopimuksessa sovittiin lukuisista eri muutoksista ja niistä on kerrottu enemmän omassa artikkelissaan. Tärkeimpiä sopimukseen liittyviä uudistuksia ovat olleet parlamentin vallan lisääminen jälleen kerran, kansalaisaloitteiden tekeminen, EU:n ulkoministerin (virallisesti ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja) viran uudistaminen, kokonaan uuden EU:n "presidentin" (virallisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja) viran ja ulkosuhdehallinnon perustaminen.

Euroopan unionin viimeisin, Kroatiaa koskeva liittymissopimus astui voimaan vuonna 2013.

Lähteet

• EU:n perussopimukset. Euroopan unioni. <http://europa.eu/eu-law/decision-making/treaties/index_fi.htm> Viitattu 28.10.2014.
• Euroopan hiili - ja teräsyhteisön perustamissopimus, EHTY:n perustamissopimus. Euroopan unioni. <http://europa.eu/legislation_summaries/institutional_affairs/treaties/treaties_ecsc_fi.htm> Viitattu 28.10.2014.
• Euroopan talousyhteisön perustamissopimus, ETY:n perustamissopimus. Euroopan unioni. <http://europa.eu/legislation_summaries/institutional_affairs/treaties/treaties_eec_fi.htm> Viitattu 28.10.2014.
• Euroopan yhtenäisasiakirja. Euroopan unioni. <http://europa.eu/legislation_summaries/institutional_affairs/treaties/treaties_singleact_fi.htm> Viitattu 28.10.2014.
• Maastrichtin sopimus Euroopan unionista. Euroopan unioni. <http://europa.eu/legislation_summaries/institutional_affairs/treaties/treaties_maastricht_fi.htm> Viitattu 28.10.2014.
• The Threaty of Amsterdam: summary. PBWorks. <http://testpolitics.pbworks.com/w/page/20734325/The%20Treaty%20of%20Amsterdam#Summary> Viitattu 28.10.2014.