Mainos

Turkin liittyminen Euroopan unioniin

(Lisätietoja liittymisestä Euroopan unioniin)

Turkin liittymisestä Euroopan unioniin on kiistelty jo pitkälle toistakymmentä vuotta. Turkki hyväksyttiin Euroopan unionin viralliseksi hakijamaaksi vuonna 1999, mutta hakuprosessi on edennyt hyvin verkkaisesti. Huhtikuuhun 2013 mennessä EU ja Turkki olivat päässeet sopuun vasta kahdesta neuvotteluluvusta, kun lukuja on yhteensä 35. Turkki eroaa merkittävästi vanhoista EU-jäsenvaltioista, eikä se ole enää viime aikoina yrittänyt sopeuttaa omaa yhteiskuntaansa Euroopan unionin vaatimaan suuntaan. EU:n kannatus myös Turkin sisällä on nykyään vähäistä. Tämän takia Turkin liittymistä Euroopan unioniin lähivuosina pidetäänkin yleisesti hyvin epätodennäköisenä.

Turkin mahdollisesta liittymisestä puhuttaessa nostetaan usein ensimmäisenä esiin Turkin sijainti. Turkki sijaitsee Euroopan ja Lähi-idän välissä, minkä takia sillä on tärkeä rooli lännen ja Lähi-idän maiden välisissä suhteissa. Turkki on NATO-maa ja Yhdysvallat on jo pitkään ollut sen tärkeä liittolainen, minkä takia Yhdysvallat onkin tukenut Turkin pyrkimyksiä päästä Euroopan unioniin. Vuonna 2011 alkaneen Syyrian sisällissodan jälkeen myös EU on tiivistänyt yhteistyötään Turkin kanssa, sillä Syyrian rajanaapurina Turkki on ottanut vastaan paljon syyrialaisia pakolaisia, mikä vaikuttaa osaltaan myös EU:n alueelle pyrkivien pakolaisten määrään.

Myös Turkin islamilainen kulttuuri on herättänyt joissakin tahoissa vastustusta. Euroopan unionin kaikissa nykyisissä jäsenvaltioissa on kristittyjen selkeä enemmistö, mutta Turkissa 99 % maan väestöstä on virallisesti muslimeja. Turkin suurin puolue on tällä hetkellä konservatiivista islamia kannattava oikeus ja kehitys -puolue, jonka ajama konservatiivinen politiikka on viime aikoina herättänyt vahvaa vastustusta vapaamielisemmissä turkkilaisissa. Turkissa on virallisesti uskonnonvapaus, mutta käytännössä valtio kohtelee tiettyjä uskonnollisia vähemmistöjä huomattavasti muslimeja huonommin.

Turkkia ei voida tällä hetkellä pitää oikeusvaltiona, mikä on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Euroopan komissio onkin kehottanut Turkkia kiinnittämään enemmän huomiota kansalaisten perusoikeuksien ja lehdistönvapauden toteutumiseksi, joista viimeksi mainittu on herättänyt viime aikoina erityistä huomiota maailmalla. Ihmisoikeuksien toteutumista valvovan Freedom Housen mukaan Turkin hallitus on esimerkiksi pakottanut kymmeniä hallituksen toimintaa Gezi-puiston mielenosoituksissa, joissa poliisi vastasi väkivaltaisesti hallitusta kritisoineisiin mielenosoituksiin, kritisoineita toimittajia eroamaan tehtävistään. Perusoikeuksien ja lehdistönvapauden ohella Euroopassa ollaan huolestuneita kurdivähemmistön huonosta kohtelusta Turkissa. Turkissa kesällä 2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen ihmisoikeustilanne on Turkissa heikentynyt edelleen merkittävästi, kun vallankaappausyritystä seuranneissa puhdistuksissa esimerkiksi yli 120 000 julkisen sektorin työntekijää erotettiin tai pidätettiin viroistaan. Euroopan unioni on tuominnut puhdistukset jyrkästi, mikä on viilentänyt EU:n ja Turkin välisiä suhteita.

Erityisesti Kreikassa on arvosteltu Turkin suhtautumista Kyproksen tilanteeseen. Tällä hetkellä Kyproksen saari on jaettu kreikkalaisten asuttamaan Kyproksen tasavaltaan ja turkkilaisten asuttamaan Pohjois-Kyprokseen. Kyproksen tasavalta on kansainvälisesti tunnustettu valtio ja Euroopan unionin jäsenmaa, kun taas Pohjois-Kyproksen on tunnustanut pelkästään Turkki itse. Kumpikin osapuoli on ehdottanut Kyproksen yhdistämistä, mutta osapuolten näkemykset yhdistämisen ehdoista poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kyproksen kysymyksen ratkaisua on vaikeuttanut myös se, että Turkki on sulkenut Pohjois-Kyproksen satamat ja lentokentät Kyproksen tasavallalta. Päästäkseen Euroopan unionin jäseneksi Turkin olisi tunnustettava Kyproksen tasavallan itsenäisyys ja avattava liikenne jälleen normaalisti.

Vaikka Turkin talous on kasvanut vahvasti viime vuosien aikana, pidetään sitä hyvin epävakaana. Turkin taloudellinen tilanne on hyvin riippuvainen ulkomaailmasta. Turkilla on ollut vaikeuksia houkutella ulkomaisia sijoittajia maahan, eivätkä poliittinen epävakaus ja EU-jäsenyyden karkaaminen Turkin käsistä ole ainakaan helpottaneet tilannetta. Turkki ei ole Euroopan unionin painostuksesta huolimatta onnistunut parantamaan taloutensa perusteita. Turkin talouslainsäädäntö on hyvin löyhää, eikä hallitus ei juurikaan säätele maan taloutta. Tämän takia harmaa talous on maassa hyvin yleistä.

Myös Euroopan unionin kannatus Turkin sisällä on viime vuosina vajonnut ja alkuvuodesta 2013 tehdyn kyselyn mukaan enää vain noin joka kolmas turkkilainen kannatti EU-jäsenyyttä. Turkissa jäsenyyden kannattajien mielestä maan talous hyötyisi EU-jäsenyydestä, kun taas vastustajien mielestä Turkki joutuisi luopumaan jäsenyyden myötä liikaa omista tavoistaan.



Lähteet



(Päivitetty viimeksi kesäkuussa 2019)
Tunnisteet: , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)