Euroopan unioniin liittyminen

(Vaikka tämä essee onkin kirjoitettu jo vuonna 2014, niin sopii se mainiosti syksyn 2015 YO-kirjoitusten kysymyksen 7 - Minkälaisia ehtoja Euroopan unionin jäseneksi liittyvän valtion tulee täyttää? - vastaukseksi)

- - -

Euroopan unioniin liittyminen on vuosia kestävä prosessi. Ennen prosessin alkamista ehdokasvaltion on täytettävä tietyt peruskriteerit, eli niin kutsutut Kööpenhaminan kriteerit, minkä jälkeen valtio jättää hakemuksensa Euroopan unioniin. Jos Euroopan unioni hyväksyy hakemuksen, niin ehdokasvaltio ja EU aloittavat monivaiheiset jäsenyysneuvottelut. Jäsenyysneuvotteluissa EU ja ehdokasvaltio käyvät erikseen neuvottelut kaikista Euroopan unionin lainsäädännön osa-alueista eli luvuista. Kun kaikkia lukuja koskevat neuvottelut on saatu hyväksytysti päätökseen, tehdään ehdokasvaltion liittymisestä liittymissopimusluonnos. Kun kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ratifioineet luonnoksen, tulee ehdokasvaltiosta Unionin täysivaltainen jäsen.

Euroopan unionin jäsenvaatimuksista sovittiin vuonna 1993 Kööpenhaminan huippukokouksessa, minkä takia jäsenehdot tunnetaan nimellä Kööpenhaminan kriteerit. Kööpenhaminan kriteereissä jäsenvaatimukset jaetaan kolmeen kategoriaan, poliittisiin ja taloudellisiin kriteereihin sekä EU-säännösten voimaansaattamiseen. Poliittisissa kriteereissä vaaditaan, että ehdokasvaltio on vakaa ja se noudattaa länsimaisen demokratia- ja oikeusvaltion periaatteita. Talouden osalta ehdokasvaltiolta taas vaaditaan toimivaa markkinataloutta, joka kykenee selviämään Euroopan yhteisten sisämarkkinoiden tuomista haasteista. EU-säännösten voimaansaattamisella taas tarkoitetaan, että ehdokasvaltio hyväksyy Euroopan unionin tuomat velvoitteet ja kykenee noudattamaan niitä. Velvoitteissa voidaan kuitenkin tehdä joitakin poikkeuksia, kuten esimerkiksi Suomen oikeus säilyttää Alkon monopoliasema Euroopan unioniin liittyessä.

Kun ehdokasvaltio mielestään täyttää Kööpenhaminan kriteerit, voi se jättää hakemuksensa Euroopan unioniin. Hakemus käsitellään ministerineuvostossa, jossa sen on saatava yksimielinen hyväksyntä. Tämän jälkeen Euroopan komissio antaa oman lausuntonsa, jossa se joko tukee tai vastustaa liittymisneuvottelujen aloittamista ehdokasvaltion kanssa. Jos komissio tukee liittymisneuvotteluja, antaa se samalla omat suosituksensa liittymisneuvottelujen aikataulusta ja jäsenyyden ehdoista. Ministerineuvosto tekee kuitenkin asiasta lopullisen päätöksen komission suositusten pohjalta. Jos ehdokasmaa pääsee hakemusprosessista läpi, aloittaa se viralliset jäsenyysneuvottelut Euroopan unionin kanssa.

Jäsenyysneuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa, eli lainsäädännön vertailuvaiheessa, selvitetään, kuinka paljon ehdokasvaltion lainsäädäntö on ristiriidassa Euroopan unionin lainsäädännön kanssa. Neuvottelujen toisessa vaiheessa Euroopan komissio suunnittelee kaikista Euroopan unionin lainsäädännön luvuista (eli osa-alueista) niin kutsutut arviointiperusteet, jotka ehdokasmaan on täytettävä ennen kutakin lukua koskevien neuvottelujen aloittamista. Ministerineuvosto tekee arviointiperusteista lopullisen päätöksen komission ehdotuksen pohjalta. Tämän jälkeen ministerineuvosto päättää, jälleen komission ehdotuksen pohjalta, milloin ehdokasmaa on täyttänyt kunkin luvun arviointiperusteet. Tällöin ehdokasvaltio esittää oman neuvottelukantansa, johon ministerineuvosto vastaa komission ehdotuksen perusteella niin kutsutun yhteisen kannan, jossa asetetaan lopulliset vaatimukset luvun hyväksymiseksi. Kun yhteisen kannan ehdot täyttyvät, ministerineuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta uuden yhteisen kannan, jossa lukua koskevat neuvottelut julistetaan hyväksytyiksi. Liittymisneuvotteluissa noudatetaan kuitenkin ”mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu” -periaatetta, eli lukua koskevat neuvottelut voidaan tarpeen vaatiessa avata vielä uudestaan ennen neuvotteluprosessin päättymistä.

Kun kaikkia lukuja koskevat neuvottelut on saatu päätökseen, niin neuvottelujen pohjalta luodaan liittymissopimusluonnos. Luonnos menee ensin Euroopan komission kuultavaksi ja Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi, minkä jälkeen ehdokasvaltion ja kaikkien vanhojen jäsenvaltioiden tulee allekirjoittaa ja ratifioida sopimus. Allekirjoituksen jälkeen ehdokasvaltiolle annetaan niin kutsutun aktiivisen tarkkailijavaltion asema. Valtio saa siis kommentoida ja käyttää puheoikeutta Euroopan unionin päätöksenteossa, mutta sillä ei vielä ole äänioikeutta. Lopullisesti valtiosta tulee Euroopan unionin täysivaltainen jäsen, kun kaikki EU-maat ovat ratifioineet sopimuksen.

Lähteet

• Forum: Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni. Otava, 2007.
• Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Laajentuminen - Tavoitteena eurooppalaisten normien ja arvojen levittäminen yhä laajemmalle. Euroopan komissio. <http://europa.eu/pol/pdf/flipbook/fi/enlargement_fi.pdf> Viitattu 18.5.2014.